Snookerin (liike)salaisuus patenttiasiamiehen silmin

Mark Selby voitti toukokuussa snookerin maailmanmestaruuden Shaun Murphyä vastaan upeiden suoritusten ja myös hyvän onnen avittamana. Murphyllä meni harmillisesti pari kertaa kivi pussiin muuten onnistuneen lyönnin jälkeen, mikä snookerissa ei tapahdu ihan helposti. Selbyllä taas vastaavasti kohdepallo jäi pussin suulle empimään omaa paikkaansa. Tätä tapahtui ainakin kahdesti. Toki Selby myös ansaitsi voittonsa, mutta se saattoi olla pienestä kiinni.

Sinänsä mielenkiintoinen peli sai minut pohtimaan myös biljardiin liittyvien teknisten keksintöjen suojaamista, erityisesti patentointia ja liikesalaisuutta suojamuotoina.

Biljardilla on vahvasti tekninen luonne, mikä näkyi kiinnostavasti tässä ottelussa. Biljardin osaajat toivovat pallojensa etenevän muutenkin kuin suoran liikemäärän ja pyörimismäärän perusteella törmäyksissä ja valleista kimmotessaan. Pallo saadaan tarvittaessa jatkamaan osuman jälkeen osaajan haluamalla tavalla, jos siihen saadaan lyönnissä välitettyä sopiva kierre ja jos pallo törmäyksessä välittää pyörimisliikettään toiseen palloon sopivasti – ja kitka valleihin on sopiva. Tähän liittyen näiden kisojen selostuksessa nousi esiin minulle uusi fysiikan seuraus, eli snookerissa toisinaan kiusaava ”kikki”, englanniksi kicks. Reippaasti lyöty valkoinen pallo eli kivi voi saada kitkan ja inertian takia sellaisen pystysuuntaisen voimakomponentin, että pallo pomppaa pöydästä ja etenee pomppien. Osuma kohdepalloon epäonnistuu. Kivi ja/tai kohdepallo voi pompata yli vallin. Tai jättö voi epäonnistua tai kohdepallo menee pussin ohi.

Suomalainen huipputekniikka voitti kilpailun snookerin terävimmästä kärjestä ja päätyi kepin nokkaan.

Maailmanmestarin voi erottaa hyvästä kakkosesta hyvin pieni marginaali. Nytkin mestaruus ratkesi lopulta 33 erän jälkeen ottelussa, jossa paras 35:stä voittaa. Snookerissa meikäläiselle kahden peräkkäisen pallon pussittaminen olisi harvinaista herkkua, mutta mestaruustasolla vuoro ei vaihdu monta kertaa alun jälkeen. Sitten, kun punaisten pallojen kolmioksi tehty alkumuodostelma on saatu hajalle, taiturit pussittavat lukuisia palloja peräkkäin hallitusti pussiin erän voittoon asti. Yksittäinen kikki tässä kohtaa helposti vie erän vastustajalle.

Selby ja Murphy pelasivat kumpikin suomalaisilla, Toni Ursinin kehittämillä Taom Tips™ liiduilla. Taomin liidut käytännössä poistavat kikin muodostamalla juuri sopivan kitkan tipin ja kiven väliin. Aikaisemmin kikkiä yritettiin vähentää palloja vahaamalla, mutta ennen Taomin liituja pelaaja ei itse voinut estää kikkiä. Ei siis ihme, että Taomin liidut ovat suosittuja.

MM-kisoissa Taom Tips™ liituja käytti 87,5 prosenttia pelaajista. Tällainen suosio näky hinnoissa ja kysynnässä ja Taomin liidut ovatkin keskivertoliituja kalliimpia. Yrityksellehän voittoa syntyy sitä enemmän, mitä enemmän tuotetta myydään yli tuotekohtaisten kustannusten ja mitä suurempi kate on. Taom Tips™ maine ja kunnia auttavat molemmissa. Kilpailu kuitenkin pyrkii tämän edun pilaamaan. Miksi kilpailu ei ole riistänyt tätä etua Taomilta?

Patentoimalla voi kieltää kilpailijaa kopioimasta tuotteen, mutta samalla joutuu julkaisemaan toteutuksen, kuten reseptin tai rakenteen.

Yleisesti ottaen yrityksillä on kaksi keinoa suojata tuotteensa ja palvelunsa hintaeroosiolta: immateriaalioikeuksin suojaten, käytännössä patentilla, kun puhe on teknisestä tuotteesta, tai liikesalaisuutena pitämällä, kuten Coca Colan™ resepti.

Patentoimalla voi kieltää kilpailijaa kopioimasta tuotteen, mutta samalla joutuu julkaisemaan toteutuksen, kuten reseptin tai rakenteen. Pitämällä tuotekehityksen taas liikesalaisuutena, voi nauttia keksinnöstään yksin, jos voi pitää sen salaisuutena.

Toki puhtaan suojaamisen ohella myyntiin vaikuttaa vielä kolmas merkittävä tekijä: brändi. Arvostettu merkki luo jo itsessään kysyntää ja hintapreemiota. 

MM-kisoihin otettu uusi teknologia on väkisinkin hyvää, kun Selby siihen luotti.

Taom ei ole patentoinut liitujaan vaan valinnut niiden koostumuksen ja valmistusprosessin säilyttämisen liikesalaisuutena, koska valmistusreseptiä ei ole haluttu julkistaa. Salaisuuden säilyminen toki on helpointa silloin, jos tuotteesta ei pystytä analysoimalla selvittämään reseptiä. Sekin auttaa, jos kilpailijoiden intressi ei ole valtava. Mutta mitä suurempi on kilpailijoiden hätä, sitä enemmän nekin ovat valmiit panostamaan ratkaisuun. Tässä asiassa se tarkoittaa Taomin liitujen hankkimista, mutta ei pelaamiseen, vaan kilpailevien tuotteiden kehittämistä varten. Ilmeisesti kukaan ei ole ainakaan vielä onnistunut selvittämään Taomin liitujen salaisuutta, kun Taomin kilpailuetu on säilynyt.

Maailmanmestaruuden voittaneen Selbyn liidussa ei näkynyt Taom® tavaramerkkiä, TV6-kanavan selostajan mukaan siksi, että hänellä oli käytössään prototyyppiliitu. Tämä oli mielenkiintoista patenttiasiamiehelle siksi, että prototyyppi yleisesti ilmaisee uuden teknologian syntyä ja sitä, että tämä uusi teknologia on nyt näytillä ja julkisessa testissä. MM-kisoihin otettu uusi teknologia on väkisinkin hyvää, kun Selby siihen luotti.

Jos keksintö osoittautuu kaupalliseksi menestykseksi ja sen on saanut patentoitua, kaikki eri tavat toteuttaa patentin suojaama tuote voi saada suojattua patentilla.

Patentoinnissa tärkein kriteeri on se, että suojattava tuote tai menetelmä on uusi ja niin erilainen verrattuna aiemmin tunnettuihin, ettei sitä voi pitää ilmeisenä.

Oletetaan esimerkiksi prototyyppinä esitelty kuvitteellinen uusi polkupyörä, jossa on apupyörät edessä. Tällainen prototyyppi ilmaisisi katsojalle keksinnön sellaisenaan. Julkisen ensiesittelyn jälkeen tällainen keksintö ei olisi suojattavissa (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta). Mutta kun keksintö on liitu ja sen rakenne, prototyypin näkyminen televisiokuvassa ei mahdollista keksinnön yksityiskohtien havaitsemista eikä siten välttämättä estä patentointia. Taomilla voisi siis olla mahdollisuus muuttaa suojausstrategiaansa uuden prototyyppiliidun osalta vielä tässä kohtaa.

Yleisemmin, fundamentaalisen keksinnön jättäminen patentoimatta on kuitenkin sellainen bisnespäätös, jota ei useinkaan voi jälkeenpäin korjata. Jos keksintö osoittautuu kaupalliseksi menestykseksi ja sen on saanut patentoitua, kaikki eri tavat toteuttaa patentin suojaama tuote voi saada suojattua patentilla. Parhaassa tapauksessa kilpailija ei pääse edes hieman heikommilla ratkaisuilla kilpailemaan tuotekehityksestä syntyneen tuotteen kanssa. Patentti ei nimittäin suojaa patentinhakijan ratkaisun juuri sellaisenaan, identtisenä kopiona, vaan määrittelee itse sanallisesti sen asian, jolle kaupallinen kielto-oikeus muodostuu.

Meillä Espatentissa on patentoitu mitä moninaisimpia keksintöjä erilaisilta aloilta, mutta ei vielä yhtään snookeriliitua. Jos Taom päättäisi lähteä suojaamaan tuotteitaan patentein, Espatent voisi hyvin osallistua patentoitavan asian tunnistamiseen ja patenttihakemuksen laatimiseen niin, että sillä voitaisiin suojata olennaisimmat kaupalliset tekijät keksinnöistä. Tätä me teemme koko ajan asiakkaillemme. Usein voidaan tuotekehityksen hedelmistä ainakin jokin osa patentoida, vaikka jotkin muut asiat pidettäisiin yhä liikesalaisuutena. Suojausmielessä saatammekin siis sekä pitää kakun että syödä sen. Esimerkiksi jättää osan liitukeksinnön salaisuudesta liikesalaisuudeksi, ja todettavissa olevalle osalle hakea patenttisuojaa. Patentoinnissa ja patentoimatta jättämisessä meillä on omat taktiikkamme ja strategiamme, joilla haemme kulloinkin pelitilanteeseen parasta osumaa kohteeseen ja hyvää jättöä jatkoa varten.