UP ja UPC – jotain uutta ja jännittävää

Tällä hetkellä patenttimaailmaa yhdistää vähintäänkin yksi yhteinen puheenaihe, nimittäin uusi patenttijärjestelmä yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) ja yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC). Aiheet ovat pinnalla lähes satavarmasti ainakin Euroopassa, mutta ne ovat mielenkiintoisia myös muualla maailmassa. Kun kuulin UP:sta ja UPC:sta itse ensimmäisen kerran, menivät termit ja lyhenteet suloisesti sekaisin keskenään toistuvasti. Toisinaan puhuin aivan vääristä asioista, kun tarkoitin nimenomaan sitä toista, ja toisinaan aiheet muovautuivat yhtenäiseksi möykyksi, eikä näiden kahden erottaminen toisistaan onnistunut. Olen havainnut, että päällisin puolin yksinkertaiselta vaikuttavat aiheet, yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin, ovatkin yllättävän monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia.

Nyt aiheeseen perehdyttyäni voin jo onneksi erehtymättä erottaa nämä kaksi toisistaan ja puhua asioista niiden oikeilla lyhenteillä. Kuten lukuisat muutkin patenttialan toimijat, olen kevään aikana perehtynyt yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen saloihin aiempaa enemmän. Näistä aiheista innostuneena ne päätyivätkin näyttelemään suurta osaa myös opintojeni lopputyössä.

Mitä on tapahtumassa Euroopan patenttikentällä?

Uusi patenttijärjestelmä käsittää uudenlaisen yhtenäisen vaikutuksen omaavan eurooppalaisen patentin, sekä uuden yhdistetyn patenttituomioistuimen, jolla on toimivalta yhtenäispatentteja, sekä perinteisiä eurooppapatentteja (EP) koskevissa loukkaus- ja mitätöintikanteissa. Uusi järjestelmä on tulossa voimaan arvioiden mukaan loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023 perinteisen eurooppapatentin rinnalle. Alan toimijoille huomionarvoista on, ettei yhtenäispatentti korvaa perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää, vaan se muodostaa uuden vaihtoehdon perinteisten EP-validointien rinnalle. Eurooppapatenttihakemusten virastokäsittely säilyy ennallaan Euroopan patenttivirastossa (EPO).

Yhtenäispatentti on patentti, jolla on siis yhtenäinen vaikutus useassa EU-maassa, ja näin ollen saadaan eurooppapatentti yhdellä kertaa voimaan kaikissa järjestelmän maissa. Yhtenäispatentilla tulee olemaan identtiset patenttivaatimukset kaikissa järjestelmän maissa. Tällä hetkellä järjestelmään kuuluu 16 EU:n jäsenmaata, ja seitsemästoista jäsenmaa, Saksa, liittyy järjestelmään ennen yhtenäispatentin käyttöönottoa. Järjestelmään kuuluvat maat sekä ennuste tulevasta kattavuudesta näkyvät alla kuvassa 1.

Kuva 1. Yhdistetyn patenttituomioistuimen ja yhtenäispatentin tämänhetkinen maantieteellinen laajuus, sekä ennuste tulevaisuuteen

Kuvan 1 ennusteet perustuvat siihen, onko kyseinen maa allekirjoittanut yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan monikansallisen sopimuksen (Agreement on a Unified Patent Court (UPCA)), vai ei. Sopimuksen on allekirjoittanut yhteensä 25 maata, joista 16 on ratifioinut sen. Esimerkiksi Irlanti ja Kreikka ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät vielä ratifioineet sopimusta. Uusi järjestelmä laajenee näihinkin valtioihin tulevaisuudessa, kun/jos ne ratifioivat sopimuksen.

Toisaalta esimerkiksi Espanja ja Tshekki eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, eikä ole todennäköistä, että niin tapahtuisikaan. Maissa, joiden liittyminen uuteen järjestelmään on epätodennäköistä, on ilmennyt järjestelmän periaatteita vastustavia näkemyksiä ja erimielisyyksiä. Lisäksi on hyvä huomata, että yhtenäispatentti ei kata muun muassa Iso-Britanniaa, joka irtaantui järjestelmästä Brexitin seurauksena. Maissa, joka eivät kuulu uuteen järjestelmään, perinteinen eurooppapatenttijärjestelmä säilyy ennallaan.

Yhtenäispatentti on patentti, jolla on siis yhtenäinen vaikutus useassa EU-maassa, ja näin ollen saadaan eurooppapatentti yhdellä kertaa voimaan kaikissa järjestelmän maissa.

Tällä hetkellä elämme niin kutsuttua Provisional Application Periodia (PAP), joka alkoi tammikuussa 2022 Itävallan ratifioidessa yhdistettyä tuomioistuinta koskevan sopimuksen. Saksa toimii tällä hetkellä ikään kuin portinvartijana, ja on ilmoittanut toimittavansa ratifiointinsa sitten, kun uuden järjestelmän valmistelutyöt on saatu valmiiksi. Saksan liittyminen järjestelmään aloittaa noin 3 kuukauden mittaisen niin sanotun ”sunrise periodin”, jonka päätteeksi uusi järjestelmä aloittaa toimintansa. Uuden järjestelmän virallisen alkamisen jälkeen seuraa vähintään 7 vuoden mittainen siirtymäkausi, joka mahdollisesti pitenee jopa 14 vuoden pituuteen. Alla oleva kuva 2 esittää aikajanaa uuden järjestelmän käyttöönoton ympärillä.

Kuva 2. Aikajana uuden järjestelmän käyttöönoton molemmin puolin.

Opt-out, mikä se on?

Lähtökohtaisesti myönnetyt eurooppapatentit siirtyvät automaattisesti yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan alle järjestelmän tullessa virallisesti käyttöön, jos patentinhaltija ei valitse jättäytyä pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta, eli tee niin kutsuttua opt-outtia.  On tärkeää muistaa, että opt-out on aktiivinen toimenpide: se ei tapahdu automaattisesti tai pyytämättä. Mikäli patentinhaltija ei tee mitään uuden järjestelmän tullessa käyttöön, eurooppapatentti siirtyy yhdistetyn patenttituomioistuimen alaisuuteen ja kolmannet osapuolet voivat nostaa kanteen sitä vastaan uudessa tuomioistuimessa. Yhtenäispatentin vaikutus ulottuu myös kumoamiseen: jos yhtenäispatentti todetaan pätemättömäksi yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, se kumoutuu kaikissa järjestelmän maissa samalla kertaa.

Mikäli patentinhaltija päättää, ettei halua eurooppapatenttiensa siirtyvän yhdistetyn patenttituomioistuimen alaisuuteen järjestelmän tullessa käyttöön, patentinhaltijan tulee erikseen toimittaa UPC-rekisteriin niin sanottu ”opt-out” jokaiselle eurooppapatentilleen. Opt-outin voi tehdä milloin tahansa uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen siirtymäkauden aikana. Huomionarvoista on, ettei opt-outtia voi enää tehdä lainkaan, mikäli oikeudellinen prosessi patenttia vastaan on jo aloitettu yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Tämän vuoksi on suositeltavaa tehdä opt-out sunrise periodin aikana, jos opt-out on toivottu ratkaisu.

Opt-out ja siihen liittyvät seikat ovat tällä hetkellä patentinhaltijoiden eräitä tärkeimpiä pohdinnan aiheita. Päätökseen vaikuttavat lukuiset seikat, kuten esimerkiksi oman patenttiportfolion laajuus ja laatu, sekä oman toimialan luonne patenttilitigointia ajatellen. On myös tärkeää punnita uuteen tuomioistuimeen liittyviä riskejä, kuten edellä mainittua patentin keskitettyä kumoutumista.

Tässä vaiheessa on myös huomionarvoista tiedostaa, ettei yhtenäispatentille voi tehdä opt-outtia, ja yhtenäispatentteja koskevat asiat käsitellään aina yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, halusi patentinhaltija sitä tai ei. Yhdistetty patenttituomioistuin ja yhtenäispatentti ovat siis ikään kuin pakettidiili.

Uhka vai mahdollisuus?

Uuden patenttituomioistuimen ja yhtenäispatentin käyttöönottoon Euroopassa liittyy lukuisia hyviä puolia, mutta myös seikkoja, jotka saattavat mietityttää. Avaan näitä ensin yhtenäispatentille, ja sen jälkeen yhdistetylle patenttituomioistuimelle, vaikka aiheet ovatkin linkitettyinä toisiinsa.

Yhtenäispatenttia on kuvailtu selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi, kuin perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää. Alla kuvassa 3 on kuvattu, miten uusi yhtenäispatentti ja perinteinen eurooppapatentti vertautuvat keskenään.

Kuva 3. Perinteisen eurooppapatentin ja yhtenäispatentin eroavaisuuksia.

Kuten kuvasta 3 huomataan, yhtenäispatentissa on yksinkertaisemmat myönnön jälkeiset toimenpiteet. Kun perinteisen eurooppapatentin kohdalla on täytynyt hoitaa validointi useaan maahan ja noudattaa kyseisten maiden yksilöllisiä vaatimuksia, on validoinneista voinut syntyä runsaasti työtä ja kuluja. Yhtenäispatenttia haluavan tulee ainoastaan pyytää EPO:lta yhtenäistä vaikutusta, kun patenttihakemus on myöntövaiheessa. Pyynnön tekemiseen ei liity lainkaan virastomaksuja.

Myös käännösvaatimukset ovat yhtenäispatentissa yksinkertaisemmat, kuin perinteisessä eurooppapatentissa. Perinteisessä eurooppapatentin validoinnissa tulee useimmiten vähintäänkin kääntää patenttivaatimukset kohdemaan kielelle, ja toisinaan käännettävänä on jopa koko patenttihakemus. Yhtenäispatentissa patenttiteksti tulee kääntää vain yhdelle kielelle, joka riippuu hakemuksen alkuperäisestä kielestä. Mikäli hakemuksen kieli on englanti, on käännöksen toimittamisessa vapaus valita mikä tahansa toinen Euroopan virallinen kieli. Mikäli hakemuksen kieli on saksa tai ranska, toimitetaan käännös englanniksi. Lisäksi käännösvaatimuksesta luovutaan kokonaan siirtymäkauden jälkeen eli käännösasia helpottuu entisestään tulevaisuudessa. Sen jälkeen käännökset tehdään konekäännöksinä, eikä patentinhaltijan tarvitse kääntää tai käännättää yhtenäispatenttia itse enää lainkaan.

Toinen seikka, jolla yhtenäispatentin puolesta usein puhutaan, on sen edullisuus. Erityisesti edullisuuteen vaikuttavat patentin ylläpitokustannukset, eli vuosimaksut. Perinteisestä eurooppapatentista täytyy maksaa vuosimaksut kaikkiin validointimaihin erikseen, kun taas yhtenäispatentista maksetaan vain yksi koottu vuosimaksu EPO:on. Systeemi on tosiaan simppeli, mutta sen edullisuutta on syytä tarkastella perinpohjaisesti ennen turhan äkkipikaisten johtopäätösten tekemistä. Yhtenäispatentti tulee vuosimaksujen osalta halvemmaksi, kuin perinteinen eurooppapatentti, jos verrataan sellaiseen tilanteeseen, että eurooppapatentti olisi validoitu yli neljään validointimaahan. Yhtenäispatentin vuosimaksut ovat suurin piirtein samansuuruiset vuosittain, kuin neljän Euroopan maan, joissa validoidaan eniten patentteja, Saksan, Italian, Ranskan ja Alankomaiden, vuosimaksut yhteensä. Siten voidaan tulla johtopäätökseen, että jos validointeja tarvittaisiin vain hyvin rajatulle alueelle, esimerkiksi vain yhteen tai kahteen Euroopan maahan, yhtenäispatentti tulee kalliimmaksi. Jos patentti halutaan voimaansaattaa laajalle maantieteelliselle alueelle Euroopassa, tulee yhtenäispatentti vuosimaksujen osalta huomattavasti halvemmaksi.

Eräs yhtenäispatentin ilmeinen heikko kohta liittyy vuosimaksujen joustamattomuuteen. Verrokkina: perinteisessä eurooppapatentissa vuosimaksut maksetaan erikseen eri validointimaihin ja sen vuoksi vuosimaksuja voi myös jättää halutessaan maksamatta yksitellen. Tällä tavoin on mahdollista jättää osa patenteista sillensä, jos niille ei vaikkapa olekaan käyttöä kyseisessä validointimaassa, tai halutaan pienentää vuosimaksujen kustannustaakkaa. Yhtenäispatentille tällainen ei ole lainkaan mahdollista, koska maksettavana on vain yksi yhteinen vuosimaksu koko patenttinipulle. Täten, yhtenäispatentti on pidettävä vuosimaksuin voimassa kaikissa järjestelmän maissa, tai annettava sen jäädä sillensä kaikissa maissa samanaikaisesti. Mitään välimuotoa ja joustoa ei ole.

On huomioitava, että yhdistetyn patenttituomioistuimen mahdollisten hyvien ja huonojen puolien pohdinta on vain arvelua: koska kyseessä on uusi tuomioistuin, kukaan ei voi varmasti tietää, miten se tulevaisuudessa tulee toimimaan.

On tärkeää huomioida, ettei vuosimaksu ole ainoa patenttiin liittyvä kuluerä. Myös asiamieskulut, ja mahdolliset litigointikulut vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. Sen vuoksi ei kannata yksinään nojata vuosimaksuvertailuun, vaan pohtia eri ratkaisujen edullisuutta laajemmastakin näkökulmasta.

Yhdistetty patenttituomioistuin on kerännyt kehuja sen keskitetyn luonteensa vuoksi. Aikaisemmin ei ole ollut mahdollista käsitellä näin laajaa maantieteellistä aluetta kattavaa patenttisuojaa samanaikaisesti missään tuomioistuimessa Euroopassa. Mikäli perinteisissä eurooppapatenteissa on ollut jotakin litigoitavaa loukkaus- ja mitätöintiasioissa, on asia täytynyt käsitellä erikseen kussakin maassa, eri kansallisissa tuomioistuimissa. Tämä on johtanut rinnakkaisiin litigointeihin, ja mahdollisesti myös keskenään ristiriitaisiin tuomioihin, sillä kansallisilla tuomioistuimilla ei ole ollut mitään velvoitetta toimia samoin, kuin vaikkapa naapurimaassa. Näin ollen ennustettavuus on ollut hankalaa, tai jopa mahdotonta. Yhdistetty patenttituomioistuin pyrkii tuottamaan harmonisia, reiluja ja laadukkaita päätöksiä, joiden avulla ennustettavuus paranee.

Runsas määrä rinnakkaisia litigointeja eri kansallisissa tuomioistuimissa on aiheuttanut myös sen, että perinteisten eurooppapatenttien loukkaus- ja mitätöintiasioissa oikeudenkäyntien kokonaiskulut ovat nousseet varsin korkealle. On arvioitu, että hoitamalla litigoinnin yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, säästettäisiin suuriakin summia verrattuna vastaavan laajuiseen oikeudenkäyntien sarjaan kansallisissa tuomioistuimissa. Tämä on varmasti totta, mutta on syytä myös pohtia, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta saatu tuomio on automaattisesti voimassa kaikissa järjestelmän maissa. Panokset ovat suuria molemmilla oikeudenkäynnin osapuolilla, kun kyseessä on patentti 17 eri Euroopan maassa. Kun panokset ovat korkealla, osapuolilla on varmasti suurempi motivaatio käyttää oikeudenkäyntiin suurempia summia, esimerkiksi oikeudenkäyntiin valmistautuessa. Näin ollen, yhdistetyssä patenttituomioistuimessakin litigointi voi aiheuttaa merkittäviä kuluja.

Tästä pääsemmekin erääseen tärkeää seikkaan, joka on tärkeä pohdittaessa yhdistettyä patenttituomioistuinta ja opt-outteja sen toimivallasta. Uusi keskitetty tuomioistuin tarjoaa keskitettyjä tuomioita, ja riski patentin keskitetylle kumoamiselle on olemassa. On huomioitava, että yhdistetyn patenttituomioistuimen mahdollisten hyvien ja huonojen puolien pohdinta on vain arvelua: koska kyseessä on uusi tuomioistuin, kukaan ei voi varmasti tietää, miten se tulevaisuudessa tulee toimimaan. Lisäksi uuden tuomioistuimen elinkaaren alussa ennakkotapauksia ja case law:ta ei vielä ole, joten ensimmäiset patentinhaltijat ovat lähdössä litigoimaan ikään kuin silmät sidottuina.

Odottavan aika on pitkä

On itsestään selvää, että erityisesti Euroopan patenttikentällä tulevaa uutta järjestelmää odotetaan kovasti. Aiheesta myös keskustellaan runsaasti, mikä johtuu siitä, että uusi järjestelmä jakaa mielipiteitä varmasti vielä pitkään. Vain aika näyttää, miten uusi järjestelmä lähtee toimimaan, ja millaisen suosion se saavuttaa. Oma henkilökohtainen arvaukseni on, että yhtenäispatentista voi tulla suosittu sen simppelin ja edullisen luonteen vuoksi. Yhdistetyn patenttituomioistuimen osalta sen sijaan arvelen, että saatamme nähdä laajan opt-outtien aallon jo heti sunrise periodin aikana sen takia, että pelko tuntemattomasta on suuri. Patentit ovat kuitenkin yritysten ja muiden toimijoiden toiminnan kulmakiviä, ja siksi niiden riskeeraaminen tuntuu varmasti monesta epämukavalta ajatukselta.

Lähteet

1. Viivapiirros Euroopan kartasta on otettu worldatlas.com. Värit on lisätty kuvaan jälkikäteen.